Kirjoitan runoista päiväkirjaa mutta päiväkirjasta runoja ja tunnen pakkoa vaikkei kukaan vaadi mitään. Tahtoisin pois kaikkialle, mutten läheskään, eikä niitä ole yhtäkään, ja opettelin puhumaan liian myöhään vaikka opin aikaisin, mitä vitun hyötyä.

Tänään minusta tuntuu kaikelta mitä olen ja kokonaiselta, tiedän itseni täsmälleen ja osaisin koota kaikki osat laatikosta laatikkoon.

Mutta sinä et ole siinä kuvassa.