päivät hukkuu, katseet hukkuu, kerran käytetyt käytettyihin päiviin, katseet sielun pohjasta valahtaa verkkokalvon läpi niin kuin päästäisi filmin kamerassa valottumaan. päivät valottuu ensin siedettäviksi ja sitten yli, näppärät tytöt hukkuu valomereen ja uivat pois. suljen silmät, kun avaan on sokaisevan valoisaa, suljen silmät kun avaan on kuivaa ja autiota kivikäytävällä kasvaa palmuja yhteen nukahdan yhteen pyörryn ovet auki ja valot käytävään täyttämään verkkokalvoilta tilaa jonka antaisin viedä jos olisit näkökentässä, antaisin viedä jos ottaisit sydämen kaupan päälle. pyörryttää kunnes maailma pysähtyy.

she'll tell you that she'll stay
so you'd better barricade the way out